Suunnistusliiton rakenneuudistus, mistä siinä on kyse?

Suunnistusliiton säännöt ovat päivittyneet. Enää liiton rakenteessa ei ole Liittokokousta ja Liittovaltuustoa. Suunnistusliitto mainostaa Seurojen kokousta parin viikon päästä ja pyytää seuroja asettamaan ehdokkaita Seuraparlamenttiin. Mistä tässä on kyse; muuttuiko vain toimielinten nimet vai jotain muutakin? Jos aihe kiinnostaa, niin lue eteenpäin. Avaan tässä kirjoituksessa aihetta Liittovaltuuston puheenjohtajan ja liiton rakennetyöryhmän vetäjän ominaisuudessa.

Mistä kaikki lähti liikkeelle? Liiton nykyisessä strategiassa (2021-2025) mainitaan, että strategiakaudella tarkastellaan, ovatko liiton säännöt ja rakenteet nykyaikaisia, ja tehdään tarvittaessa muutoksia. Tätä työtä vetämään Liittohallitus perusti keväällä 2021 rakennetyöryhmän, johon kuului Liittovaltuuston ja Liittohallituksen puheenjohtajistot sekä toimitusjohtaja. Toimin työryhmän vetäjänä. Jo ennen työryhmän työn aloittamista oli huomattu muutamia haasteita liiton rakenteessa: Liittokokouksella 3 vuoden välein tuntui olevan lähinnä kumileimasimen rooli ja suunnistusalueiden toimintakyky vaihteli hyvin paljon.

Tarkastelussa lähdettiin liikkeelle sillä, että käytiin läpi vajaan 10 muun lajiliiton säännöt ja rakenteet ja vertailtiin niitä Suunnistusliiton sääntöihin ja rakenteeseen. Lisäksi tehtiin laaja kysely suunnistuksen alueille, seuroille ja sidosryhmille. Näiden pohjalta huomattiin, että tarve rakenteen ja sitä kautta sääntöjen päivittämiselle on. Keskeisiä tavoitteita uudistuksille olivat Liittokokouksen kehittäminen oikeasti merkitykselliseksi toimielimeksi sekä etenkin seurojen tuominen lähemmäksi päätöksentekoa. Myös seuran koolla haluttiin olevan merkitystä seuran äänimäärään päätöksenteossa.

Näillä eväillä rakennetyöryhmässä lähdettiin tekemään uutta rakennemallia, joka vastaisi tavoitteisiin. Työryhmä kokoontui yhteensä 6 kertaa ja aihe kävi kahdessa Liittovaltuuston kokouksessa ennen lopullisesta mallista päättämistä syksyllä 2022. Näissä kokouksissa malli jalostui kohti lopullista. Välivaiheita en tässä kirjoituksessa käy läpi, vaan menen suoraan malliin, joka hyväksyttiin liiton uudeksi rakenteeksi. Päätöksen uusista säännöistä, jotka kuvaavat myös liiton uuden rakenteen, teki Liittovaltuusto, joka vanhoissa säännöissä oli se toimielin, jolla oli toimivalta sääntöjen muuttamiseen.

Uudessa Suunnistusliiton rakenteessa ylintä päätösvaltaa käyttää Seurojen kokous, joka kokoontuu 4 vuoden välein (ensimmäisen kahden kokouksen väli kuitenkin vain 2 vuotta, eli ensimmäiset kokoukset vuosina 2023 ja 2025). Seurojen kokous korvaa vanhan Liittokokouksen. No mikä muu muuttuu kuin nimi? Seurojen kokous ensinnäkin päättää Suunnistusliiton strategiasta; aiemmin strategian päätösvalta oli noin 20 henkisellä Liittovaltuustolla. Jatkossa strategiasta päättämiseen osallistuvat siis kaikki liiton jäsenseurat. Tämä on mielestäni hieno uudistus. Vuoden 2025 Seurojen kokous siis päättää liiton seuraavasta strategiasta.

Seurojen kokouksessa seurojen äänimäärä jakaantuu seuran lisenssisuunnistajien määrän mukaan siten, että seuroilla on ääniä 1-6. Aiemmin kaikilla seuroilla oli yksi ääni. Isommat seurat saavat siis paremmin ääntänsä kuuluviin. Tässä joku voi sitten pelätä, että päättääkö sitten nyt vain muutamat isot seurat suunnistuksen asioista. Vastauksena sanon, että ei päätä, kunhan vaan pienemmätkin seurat käyttävät ääntään Seurojen kokouksessa. Suunnistusliitossa on jäsenseuroja yli 300 kpl. Esimerkiksi kuuden äänen seuroja on vain 3 ja viiden äänen 4. Tarkemmin seurojen äänimäärät löytyvät tästä taulukosta.

Seurojen kokous valitsee Seuraparlamentin 4 vuodeksi, joskin parlamentin ensimmäinen kausi on vain 2 vuotta, jotta Seurojen kokouksissa päästään strategian (nykyinen voimassa vuoteen 2025) rytmiin mukaan. Seuraparlamentti siis ”korvaa” Liittovaltuuston. Merkittävä ero on se, että Seuraparlamentti koostuu seurojen edustajista, ei alueiden. Maantieteellinen edustavuus kuitenkin turvataan jatkossakin siten, että Seuraparlamentin paikkajako menee alueittain. Tämä on mielestäni hieno asia, ja oli mukavaa huomata asian valmisteluvaiheessa, että etelän isotkin seurat olivat täysillä alueellisen paikkajaon takana.

Seuraparlamenttiin asettavat ehdokkaita suoraan seurat, kun vanhaan Liittovaltuustoon ehdokkaat tulivat alueilta. Aiemmin valinta Liittokokouksissa oli pelkästään ”kumileimasintapahtuma”, koska ehdokkaita oli sama määrä kuin paikkoja. Nyt toiveissa on, että Seuraparlamentin paikoista syntyisi kilpailuakin. Edelleen on toki mahdollista myös se, että alueen seurat käyvät sisäisen keskustelun / ”sopuvaalin” ja ehdottavat vain niin montaa ehdokasta kuin alueella on paikkoja. Tällöin Seurojen kokouksessa ei tarvitse äänestää valittavista jäsenistä. Seurojen kokouksen vaalijärjestys löytyy täältä.

Kun seurat asettavat ehdokkaita parlamenttiin, asettavat ne ehdolle sekä varsinaisen jäsenen että hänelle henkilökohtaisen varajäsenen. Ehdotuksen voi tehdä yksi seura tai kaksi seuraa yhdessä. Etenkin yhden paikan alueilla pidän varsin potentiaalisena vaihtoehtona, että ehdotus tehtäisiin kahden seuran yhteistyönä siten, että varsinainen jäsen ja varajäsen ovat eri seuroista. Näin ollen Seuraparlamentin toimintaan pääsisi mukaan kaksi seuraa kyseiseltä alueelta (jos ehdokaspari siis tulee valituksi).

Seuraparlamentin keskeiset päätettävät asiat ovat suunnilleen samoja kuin aiemmalla Liittovaltuustolla: hallituksen jäsenten valinta, toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta päättäminen sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksyminen. Nyt näistä asioista kuitenkin päättävät seurojen edustajat alueiden edustajien sijasta.

Liittohallituksen rooli rakenteessa pysyy ennallaan. Oheinen kuva kuvaa liiton rakennetta kokonaisuudessaan suhteessa aiempaan.

Hyvä asia uusissa säännöissä on se, että ne mahdollistavat Liittohallituksen päättää sallia kokouksiin (sekä Seurojen kokous että Seuraparlamentin kokoukset) mahdollisuus myös etäosallistumiselle. Näin ollen kokouksiin pystyy osallistumaan ilman, että tarvitsee matkustaa kokouspaikkakunnalle. Tulevaankin Seurojen kokoukseen on siis mahdollisuus osallistua etänä.

Uudet säännöt ovat tällä hetkellä siis jo voimassa ja ensimmäinen Seurojen kokous järjestetään Helsingissä 18.11.2023. Siellä valitaan Seuraparlamentti kaudelle 2024-2025. Ennen Seurojen kokousta on muuten historian viimeinen Liittovaltuuston kokous. Siinä päätetään vielä ensi vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valitaan hallitukseen jäseniä. Jatkossa nämä asiat päättää sitten Seuraparlamentti. Nykyinen Liittovaltuusto jää historiaan valtuustona, joka päätti lakkauttaa itsensä osana uutta rakennetta ja uusia sääntöjä. Tässä yhteydessä vielä kertaalleen kiitokset rohkeudesta Liittovaltuustolle! Itse puolestaan lienen historian viimeinen Liittovaltuuston puheenjohtaja; jos vanhaan rakenteeseen tai titteliin ei joskus tulevaisuudessa päätetä palata. ;)

Itse uskon vahvasti, että uusi rakenne ja uudet säännöt ovat entistä parempia. Seurat ovat nyt päätöksenteon ytimessä; toivottavasti tätä mahdollisuutta hyödynnetään hyvin tulemalla runsain joukoin paikalle Seurojen kokoukseen ja asettamalla paljon hyviä ehdokkaita Seuraparlamenttiin. Seurojen kokoukseen pitää muuten ilmoittautua 7.11. mennessä ja samaan päivämäärään mennessä tulee myös asettaa ehdokkaat Seuraparlamenttiin. Muistakaahan seurat siis olla aktiivisia ja ajoissa!

Tulevat vuodet näyttävät, miten hyvin uusi rakenne ja uudet säännöt toimivat. Jos huonoja käytänteitä huomataan, niin ne varmasti pyritään korjaamaan. Tähän liittyen Liittovaltuusto velvoittikin säännöistä päättämisen yhteydessä, että uuden rakennemallin toimivuutta tarkastellaan Seuraparlamentin ensimmäisen toimintavuoden jälkeen.

Näkymisiin Seurojen kokouksessa!

Vesangassa 2.11.2023

Antti Ekonoja
Suunnistusliiton liittovaltuuston puheenjohtaja 2017-2023
Suunnistusliiton rakennetyöryhmän puheenjohtaja 2021-2022